Fanitan: Käspaikan sanakirja

Uutta blogia aloitellessa päätin, että voisin silloin tällöin jakaa täällä linkkejä asioihin joista tykkään: blogeihin, nettikauppoihin, ohjeisiin tai muuhun kivoihin juttuihin. Ehkäpä joku löytöni on iloksi jollekin toisellekin:)

Ensimmäisenä esittelyssä varmaan monelle tuttukin Käspaikan sanakirja. Kyseessä on siis ilmainen nettisanakirja, josta voi hakea sanoja suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Itselleni tämä on ollut tosi iso apu, kun olen opetellut tavaamaan englannin- tai ruotsinkielisiä ohjeita. Moni käsitöihin liittyvä sana ei löydy ihan perussanakirjasta.  

Suosittelen lämpimästi! Esim. englanninkielisissä blogeissa on huimasti kivoja ilmaisia ohjeita, joista pääsee jo hyvin perille tätä sanakirjaa apuna käyttäen. Luultavasti joitakin näistä ohjeista tänne jatkossa linkittelenkin...kunhan kerkiän.

Pannumyssy

Olen unelmoinut omasta pannumyssystä jo vaikka kuinka kauan ja keräillyt talteen sekä neulottuja, huovutettuja että ommeltuja ohjeita. Ompelemalla päädyin lopulta myssykkäni toteuttamaan.

Perusohjeena minulla oli Moda 4/2008 sekä kirjastosta lainattu kirja (en enää muista mikä). Piirsin lopulta kaavan itse noiden kahden pohjalta soveltaen ja sovelsin ompelujärjestystäkin vähän molemmista vinkkejä katsellen. Myssystä tuli juuri sopiva tuolle isolle Ikean teepannulle!

Myssyn pohjakangas on puuvillaa Eurokankaasta, koristuksina on kaitale punaista pellavaa sekä teekuppikuvioista kangasta Lahden Alestalosta. Vuori on vanhasta tyynyliinasta ja välissä vanua. 

Pannumyssy on jo testattu käytännössä ja hyvin pysyi tee lämpimänä!  

Thermal

Alkuvuodesta sain valmiiksi lähes vuoden kestäneen neulomisrupeaman. Ihana, vaaleanpunainen, pehmeä ja lämmin Thermal! 

 

Tässä on kaikki kohdallaan: koko ja istuvuus ovat passelit, tykkään väristä edelleen ja ohje oli mukava ja helppolukuinen. Lisätietoja halukkaille Ravelryssä.

Thermal on halittava, mutta Mellin mielestä valokuvaus on silti TYHMÄÄ!

Nostalgia-mekko

Syyskuun alussa sain uuden kummitytön, mistä riemastuneenä päätin heti ommella tyttöselle ihanan kesäisen mekon (jossa tuore ihmislapsi voisi sitten kesän tultua ihastuttaa vanhuksia kaikkialla). 

Sopivan ohjeen löysin blogeja katsellessani, sen nimikin on Itty Bitty Baby Dress. Niin söpöä! Ainoa ongelma oli, että mekon koko oli n. 3kk ikäiselle vauvalle. Eihän ihanaa kesämekkosta voi pitää keskellä talvea! Onneksi mekosta oli olemassa myös suurempi versio. Eikun ompelemaan!

Mekon valmistuttua totesin, että se on iso. Ihan liian iso n.9kk ikäiselle. Tässä vaiheessa tarkistin suurennetun version koon ja huomasin, että se oli tarkoitettu n. 3-vuotiaalle. Darn. Hetken harmituksen jälkeen totesin, että onneksi pienillä tytöillä on tapana kasvaa. Ja ehkä seuraavalla kerralla luen ohjetta hieman tarkemmin...

Alunperin mekosta ei pitänyt tulla ihan näin "Amerikka vuonna 1952", mutta jotenkin se silti miellyttää silmääni. Enkä voi lakata ihailemasta noita helmarypytyksiä, jollaisia yritin tässä ensimmäistä kertaa. Ai että!

Vyötärön kukkatsydeemiin katsoin ohjetta jostakin kirjaston kirjasta. Tykkään siitä!

Mekon olkaimet kiinnitetään vain solmimalla, mikä on mielestäni aika innovatiivista. Silloin mekon voi säätää juuri kyseiselle hurmaaja-lapselle sopivaksi. Toistaiseksi mekko nyt siis koristaa kirjahyllyäni, mutta siirtyy sitten jossain vaiheessa kummitytön kaappiin.

Vauvoille

Alkusyksystä (2011) lähipiirini suorastaan tulvi vauvoja. Niitä putkahteli kaikkialla enkä voinut vastustaa kiusausta tehdä pienenpieniä vauvayllätyksiä.

Kolmelle vauvalle tehtailin sarjatuotantona tällaisen kimonomallisen paidan Weekend Sewing -kirjan  ohjeella (kirjan lainasin kirjastosta). Malli on nimeltään Lucy's Kimono ja oli lupauksensa mukaisesti nopea ommeltava.

Pinkki paita meni serkkuni tyttärelle, raidallinen ystävän pojalle ja Marimekko-kankainen tärkeän mentorin pojalle. Kankaat olen ostanut paloina Eurokankaasta ja Marimekon tehtaanmyymälästä. 

Näitä tehdessäni opettelin samalla kiinnittämään vinokanttia. Erilaisten ohjeiden tavaamiseen meni tovi ennen kuin vinokantin salaisuudet avautuivat. Välillä mietin, että olisi ehkä sittenkin kannattanut olla hereillä peruskoulun käsityötunneilla...

Pussukoita

Tänä talvena olen opetellut tekemään pussukoita. Pussukoita vetoketjulla, pussukoita nepparikiinnityksellä, pussukoilta kukkarokehyksellä... olen antanut niitä lahjaksi jo vaikka kuinka monta ja silti pari on edelleen kodittomana. Innostuin uudesta taidostani ehkä vähän turhankin paljon.

Nämä pussukat on tehty Hipun hyvällä ohjeella. Niitä meni lahjaksi ystävälle, työkaverille ja veljen lapsille.Kuvasta voi huomata, että kokeilin näitä ommellessani myös innolla erilaisia nauha/applikaatio-koristelukeinoja.

Tästä lintupussukasta tuli lopulta itselleni meikkipussi, koska ompelin toisen sivusauman vähän vinoon. Ei se onneksi käyttöön millään tavalla vaikuta.

Vetoketjuja olen nyt ommellut jo niin monta, että niiden kiinnitys alkaa mennä rutiinilla!

Tämä nappi-ja nauhapussukka on vielä koditonna. Todennäköisesti annan sen jollekin vielä joskus lahjaksi.

Kukkaropussukoita olen tehnyt nyt kolme ja kehyksen kiinnitys alkaa tuntua melkein inhimilliseltä. Ensimmäinen versio on yhtä sotkua, mutta toisen kehtasin jo antaa ystävälle joululahjaksi. Siinä oli samaa leppäkerttu-kangasta kuin kuvan pussukassa, mutta vihreällä taustalla.

Pussukan tekoon katsoin ensin ohjeita vanhasta Suuri Käsityö -lehdestä, mutta netistä löytämäni ohjeistus oli huomattavasti selkeämpi ja toimivampi.

Joitakin muitakin pussukkakokeiluja olen tehnyt, mutta kaikista ei tullut otettua kuvia ennen lahjaksi antamista. Todennäköisesti pussukkabuumi kuitenkin jatkuu, näitä on vaan niin kiva väsäillä!