Turkoosi tunika tyttöselle

Tämä syksy on ollut ompelun kannalta aika hiljainen, mutta veljentytön 8-vuotissynttäreille valmistui tällainen tunika-asu. Veljentytär on ihan itse hyväksynyt kankaat ja värit, joten kiva oli ommella. Yllätyksenä mummilta tuli lahjaksi vielä samaa värimaailmaa oleva neulepaita :)

 MiniPrints-tunika ja legginssit, kokoa 134cm, Ottobre 4/2013.

Kankaat EK:n palalaareista.

Tämä kaulusosa on vähän mitä on, mutta palvelee tarkoitustaan kuitenkin. Tykkään noista napeista kovin! Ne sopivat väreiltään täydellisesti, koska pohja on turkoosi ja kuviointi paitakankaasta löytyvää violettia. Ohjeessa olleet ommellut napinlenkit korvasin samalla kuvionauhalla josta tein vyölenkitkin.

Huonolaatuisesta sovituskuvasta käy ilmi, että tunika on melkoisen väljä hoikalle veljentyttärelle, mutta hän sitoi luovuudella tunikan vyöllä napakaksi. Myös legginssit ovat vyötärön kohdalta hieman väljät, vaikka omaan silmään se kuminauha näyttikin ihan älyttömän lyhyeltä... Pieniä on nämä pienet tytöt!

 

 Kisun mielestä linnut on kiinnostavampia kuin ompelukset. 

 

Korukurssin tuotoksia

Syksyn mittaan olen osallistunut askartelu-ja helmikorukursseille ja opetellut uusia asioita. Korutekniikoiden perusteet oli erityisen kiva oppia, koska niitä on helppo soveltaa jatkossakin ja tehdä vaikka millaisia ihanuuksia. Tässä nyt sitten monta kuvaa siitä mitä sain korukurssilla aikaiseksi...

Kaulakorussa on vihreitä ja violetteja puuhelmiä sekä muutamia lasihelmiä piristeenä. Sisällä koruvaijeria ja niskassa lukko.

Joustava rannekoru noista samoista puuhelmistä, voisiko tätä kutsua punotuksi? Joustavaa muovilankaa, joka on sidottu ihan solmulla (ja tuettu liimalla). Näitä tehtiin kurssilla paljon, koska oli helppo ja nopea :D

Pari rannekorua, oikeanpuoleinen on ihan ensimmäinen koru jonka kurssilla tein. Sekalaisia helmiä ja lukkotekniikoiden opettelua. Lukko-osa muodostuu varsinaisen lukon lisäksi tukihelmestä, hevosenkenkäosasta ja tukihelmen suojahelmestä (tuo hopeinen pallero kuvassa).

Vaaleanpunainen rannekoru ja monivärinen kaulakoru lapsen koossa. Kaulakorun oli kyllä tarkoitus tulla itselleni, mutta jäi kuitenkin pituudeltaan vähän liian lyhyeksi. Valkoiset helmet olen kierrättänyt vanhasta rihkama-helminauhasta.

Korvikset helmistä ja koruvaijerista. Näistä tykkään erityisesti: yksinkertaiset ja kauniit.

Rannekoru ja korvikset samaa sarjaa. Tässä opettelin vääntelemään korupiikkejä ja yhdistämään niitä toisiinsa. Lähikuvassa näkyy noita lenkkejä, mitä piikeistä väännellään. Ruskeat helmet hajonneesta H&M:n rannekorusta.

Äskeisen setin kaveriksi tein vielä rintarossin. Tuo reikäpohja näkyykin vähän läpi tästä lähikuvasta. Helmet on pujoteltu siihen metallilangan avulla. Tää on tällainen kunnon blingbling-versio :D

Loppukevennyksenä vielä katsaus korujen valokuvauksen todellisuudesta....

Ei, kisu, ei! 

Tilkkutäkki!

Jesjesjesjes! Vihdoin sain valmiiksi elämäni ensimmäisen tilkkutäkin! Se on lojunut melkein valmiina jo hyvän aikaa, reunuksen ompeleminen käsin nurjalle puolelle ei jostain syystä oikein inspannut kesähelteillä...

Olen tästä kyllä aika ylpeä, vaikka siinä onkin ruttunsa ja virheensä. Mutta eikös jotain parannettavaa pidä jättää seuraavalle kerralle? Ja voin kuvitella, että täkkiin on aika makoisaa kääriytyä talven pakkasiltoina. 

Muutamia faktoja täkistä... kokoa sillä on n.220 x 170cm eli riittää hyvin parisängyn peitoksi. Kaikki kankaat ovat Eurokankaan puuvilloja, mutta ainoastaan taustakangas on ostettu juuri täkkiä varten. Välissä on keskipaksua vanua (EK:sta).

Ohje löytyi lehdestä Quilt Almanac 2012 nimellä First Blush. Lehdessä se oli merkitty aloittelijalle sopivaksi ja ohjeet olivatkin hyvin selkeät (mikä on kyllä ylipäänsä tyypillistä englanninkielisille lehdille).

Seuraavaksi haluaisin tehdä hiukan erityyppisen tilkkutäkin...ehkä sellaisen jossa käytetään applikaatioita. Tilkkuilu on niin ihanan vapaata ja luovaa puuhaa! 

 

Sotkuisia kokeiluja

Tällä viikolla testailin oikein urakalla uusia askartelu-juttuja ja sain samalla kunnon sotkun aikaan. Toisaalta saan yleensä aina sotkun aikaan, teenpä mitä tahansa, joten samapa tuo :)

Ensimmäinen uusi juttu oli liitutaulumaali, josta olen kuullut pelkästään hyvää. Kokeilumielessä maalasin sillä ripustettavan puusydämen. Tämän annoin jo lahjaksi uuteen kotiin ystäville. Kuvassa olen piirrellyt siihen vähän kiehkuroita, kun piti päästä kokeilemaan toimiiko se oikeasti! 

Liitutaulumaalin suhteen on vaikka mitä ideoita ja ajatuksia, on se vaan mahtava aine! Toisena kokeilujuttuna oli decoupage-lakka, jonka käytön olin jostain syystä aina kuvitellut tooosi vaikeaksi. Eihän se sitä tietenkään ollut, vaikka valitsinkin ekaksi projektiksi lyijykynien päällystämisen...

Näitä kivoilla kuviopapereilla päällystettyjä kyniä olen nähnyt siellä ja täällä, joten en voinut vastustaa innostustani kun silmiin osui paketti päällystämättömiä kyniä. Ihan kivoja niistä tulikin, mutta tekniikka vaatii vielä hiomista. Tuo alimmaisena oleva kukkakuvioitu on ihan rutussa.

Loppuun vielä välähdys tilkkutäkki-projektin etenemisestä...sen työstäminen vaatii tällä hetkellä ihan kunnolla tilaa! Oma haasteensa on myös kankaiden kohdistamisessa, kun välissä möyrii innokas kissa-apuri :P

 

Tilkkuja pukkaa!

Tilkkutäkki-innostus pääsi vihdoin toteuttamisasteelle ja elämäni ensimmäinen tilkkutäkki on hyvää vauhtia muotoutumassa. Olen ollut tästä niin fiiliksissä, että hyvä kun olen pystynyt nukkumaan! 

Kangasta löytyi tarpeeksi omista kätköistä ja väritkin ovat pirtsakan keväiset. Melli-kisu on ollut apuna (köh...) joka käänteessä.
 

Vielä ennen tilkkutäkin aloittamista tein harjoitustyönä tilkku-pannulapun tällä ohjeella. Tuhosin siihen erinäisiä pieniä kangaspaloja, täytteenä pari palaa vanhojen sammareiden lahjetta. Kuvassa mukana autenttista leivänmuru-tunnelmaa :P

Thermal

Alkuvuodesta sain valmiiksi lähes vuoden kestäneen neulomisrupeaman. Ihana, vaaleanpunainen, pehmeä ja lämmin Thermal! 

 

Tässä on kaikki kohdallaan: koko ja istuvuus ovat passelit, tykkään väristä edelleen ja ohje oli mukava ja helppolukuinen. Lisätietoja halukkaille Ravelryssä.

Thermal on halittava, mutta Mellin mielestä valokuvaus on silti TYHMÄÄ!