Kuplatasku kera karhujen

Mun oma Bubblepocket (Ottobre 5/2011)! Tätä olin visioinut ja unelmoinut jo pitkään, mutta kesälomalla ryhdyin vihdoin hommiin. Useampi vaihe ohjeessa koetteli kärvivällisyyttä (Ottobre panostaa enemmän tiiviyteen kuin selkeyteen), mutta googlaamalla ja pohdiskelemalla lopputulokseksi tuli tunikamekko, joka on kovasti mieleinen ja pidettävä.

Pääkankaana on vihreä pellava Tallinnan Kangasjungelista (-50%!), mukava ja hengittävä. Taskuissa on karhupuuvillaa, joka on heräteostos Royal-tuotteelta. Nuo karhuset on niin söpösiä ja mahtavia! Vaate on tehty ihan täysin ohjeen mukaan, joten takana on vetoketju. Koko on kuitenkin sen verran väljä, että mekko menee päälle ilman vetoketjun availuakin.

 

Ongelmia ilmeni samoissa kohdissa kuin monilla muillakin. Taskuihin katselin apua Velhonviita-blogista. Kädensuiden mysteeriä en koskaan onnistunut selvittämään, joten käytin toisesta blogista (en muista mistä!)  löytämääni vinkkiä ja silitin käänteet nurjalle ja ompelin sauman oikealta.

Kesämökillä kuvaillessa oli niin lämmintä, että pidin mekkoa päällä sellaisenaan. Syksyn tullen sen alle mahtuu lisäämään kerroksia. Monikäyttöinen ja ihana vaate <3

Kietaisumekko

Tein itselleni ihan oikean vaatteen! Muistan kuinka joskus vuosi sitten katselin tätä ohjetta ja mietin, että "ehkä sitten joskus...". Kyllä nyt on hyvä mieli :) Mekko oli kaiken lisäksi enemmänkin työläs kuin vaikea tehdä. Kaavanosia oli monta ja liukas/laskeutuva kangas ei olisi millään halunnut pysyä paikallaan leikkausvaiheessa (lopulta teippasin sen lattiaan kiinni).

Kangas on Eurokankaan palalaarin löytö. Olin ihastellut samantyyppisiä kuoseja kauppojen mekoissa, ihan mun värejä vielä kaiken lisäksi. Ohje on Modasta 3/2008. Lisäsin mekkoon yksinkertaiset taskut, koska taskut ovat vaan mahtavia.

Tämä kietaisumekko on yksi syy siihen miksi halusin opetella ompelemaan. Voin tehdä tällaisia istuvia ja omantyylisiä perusvaatteita haluamillani yksityiskohdilla. Ja nyt kun kaavat ovat olemassa voin tehdä tästä mekosta niin monta eriväristä versiota kuin haluan. Huzaa!

 

Malliposeeraus... :D

Kesälomahumppa

Kesän aikana olen tehnyt vaikka mitä muuta, mutta käsitöitä aika vähän. Kummitytön synttärilahjaksi ompelin kuitenkin kaksi pientä mekkosta, joten söpöjä lapsi-kuvia luvassa. 
  

Ohjeena on supersuosion saavuttanut Jungle Stripes (Ottobre 3/12), josta moni on tehnyt aikuisten tunikoitakin. 9-vuotiaalle kummitytölle tein nämä koossa 134cm Eurokankaan puuvilloista. Sopivat olivat, joten kannatti kysyä kummitytön äidiltä kokoneuvoa :)

Mekon ohjeessa on kaula-aukon ympärillä pienet rypytykset, mutta jätin ne pois vihreästä mekosta. Ajatukseni juoksi jotenkin niin, että vihreä mekko on rentoon arkikäyttöön ja kukkaversio pitseineen juhlavampaan meininkiin. Näin jälkikäteen ajatellen olisin hyvin ne rypytykset voinut tehdä vihreäänkin mekkoon, ei sitä eroa juuri päälle päin huomaa.

Kukkamekon pitsin olen joskus ostanut kirpparilta ja se sopikin tähän aika kivasti ruusukuvioineen.

Viimeisellä kesälomaviikolla kummityttö kävi vielä luonani kylässä. Särkänniemen lisäksi askartelimme ja ompelimme, kummityttö on innostunut samoista puuhista kuin minäkin. Allaolevan pehmokoiran ja pienen kassin kummityttö ompeli pienellä avustuksella tarkasti ja huolellisesti. Koiran kaavat SK 5-6/12. 

 

Nyt on taas edessä ihana arki ja elokuun hämärät illat. Oi kotoilun ihanuutta!

Kesäfiilis

Lämmintä on, aurinko paistaa ja kesävaatteita kaivellaan kaapin perältä! Viikonloppuna seikkailin Turussa parin hyvän ystävän ja 8-kk vanhan kummityttöni kanssa. Samalla pääsin valokuvaamaan myös hempeän kesämekon, jonka tein tyttöselle joululahjaksi. Vähän tuli kiire sen kanssa silloin joulukuussa niin kuvaaminen jäi välistä...

Tämä on tällainen helppo ja nopea perusmekko kuminauharypytyksillä. Ohje on sellainen, että sillä pystyy periaatteessa tekemään minkä kokoisen mekon tahansa. Rypytykset on siis ommeltu niin että alalankana on kuminauhaa. Yllättävän helppoa!

Kangas (puuvillaa) on mielestäni tosi sievä ja kesäinen, mutta kaipasin mekkoon jotain pientä ekstraa. Sen vuoksi tein olkaimet vaaleanpunaisesta satiininauhasta, tuli vähän juhlavampi meininki. 

Ohje tähän löytyi kirjastosta lainaamastani Weekend Sewing-kirjasta (kuvia sisällöstä täällä).



 

Nostalgia-mekko

Syyskuun alussa sain uuden kummitytön, mistä riemastuneenä päätin heti ommella tyttöselle ihanan kesäisen mekon (jossa tuore ihmislapsi voisi sitten kesän tultua ihastuttaa vanhuksia kaikkialla). 

Sopivan ohjeen löysin blogeja katsellessani, sen nimikin on Itty Bitty Baby Dress. Niin söpöä! Ainoa ongelma oli, että mekon koko oli n. 3kk ikäiselle vauvalle. Eihän ihanaa kesämekkosta voi pitää keskellä talvea! Onneksi mekosta oli olemassa myös suurempi versio. Eikun ompelemaan!

Mekon valmistuttua totesin, että se on iso. Ihan liian iso n.9kk ikäiselle. Tässä vaiheessa tarkistin suurennetun version koon ja huomasin, että se oli tarkoitettu n. 3-vuotiaalle. Darn. Hetken harmituksen jälkeen totesin, että onneksi pienillä tytöillä on tapana kasvaa. Ja ehkä seuraavalla kerralla luen ohjetta hieman tarkemmin...

Alunperin mekosta ei pitänyt tulla ihan näin "Amerikka vuonna 1952", mutta jotenkin se silti miellyttää silmääni. Enkä voi lakata ihailemasta noita helmarypytyksiä, jollaisia yritin tässä ensimmäistä kertaa. Ai että!

Vyötärön kukkatsydeemiin katsoin ohjetta jostakin kirjaston kirjasta. Tykkään siitä!

Mekon olkaimet kiinnitetään vain solmimalla, mikä on mielestäni aika innovatiivista. Silloin mekon voi säätää juuri kyseiselle hurmaaja-lapselle sopivaksi. Toistaiseksi mekko nyt siis koristaa kirjahyllyäni, mutta siirtyy sitten jossain vaiheessa kummitytön kaappiin.